Leikkausopas · Lanneranka

Lannerangan spinaalistenoosi ja hermojen avarrus

Spinaalistenoosissa selkäydinkanava kapenee vähitellen, ja hermot jäävät ahtaalle. Tyypillistä on, että jalat puutuvat ja väsyvät kävellessä ja helpottavat istuessa tai etukumarassa. Jos oireet rajoittavat elämää, kanavaa voidaan avartaa leikkauksella.

Leikkauksen kesto
1–2 tuntia tasojen määrän mukaan
Sairaalassa
0–2 vuorokautta
Anestesia
yleisanestesia
Kevyt työ
tavallisesti 2–6 viikon kuluttua
  1. Terve selkäydinkanava. Hermopussilla ja hermojuurilla on tilaa välilevyn, fasettinivelten ja keltaisen nivelsiteen välissä.
  2. Kanava ahtautuu vähitellen, vuosien aikana. Välilevy madaltuu ja pullistuu, ja fasettinivelet ja keltainen nivelside paksuuntuvat. Hermoille jää vähemmän tilaa.
  3. Jalat puutuvat ja väsyvät kävellessä. Ahtaalla olevat hermot ärtyvät rasituksessa; istuminen tai etukumara asento yleensä helpottaa.
  4. Hermokanava avarretaan takaa. Paksuuntunutta nivelsidettä ja ahtauttavaa luuta poistetaan juuri sen verran, että hermoille tulee tilaa, usein molemmilta puolilta saman pienen avauksen kautta.
  5. Hermoilla on taas tilaa. Okahaarake ja suurin osa fasettinivelistä jäävät paikalleen: hermot vapautuvat, ja rangan tukevuus säilyy.
Lannenikama ylhäältä katsottuna. Ahtauma kehittyy vuosien aikana; leikkauksessa poistetaan vain ahtauttava kudos.

Mikä spinaalistenoosi on?

Spinaalistenoosi tarkoittaa selkäydinkanavan ahtaumaa: sana stenoosi merkitsee ahtaumaa. Lannerangan spinaalistenoosi on tavallinen varsinkin iäkkäämmillä, ja se syntyy vähitellen kulumamuutosten myötä.

Ahtauma syntyy, kun välilevy madaltuu ja pullistuu ja kun nikamien väliset pikkunivelet (fasettinivelet) ja selkäydinkanavan takaseinän keltainen nivelside paksuuntuvat. Kanavan tila pienenee, ja hermot jäävät ahtaalle.

Tyypillinen oire on neurogeeninen klaudikaatio: jalkoja särkee, ne puutuvat tai väsyvät kävellessä, ja oire helpottaa, kun istuu tai kumartuu eteenpäin.

Miksi kävely pahentaa ja istuminen helpottaa?

Kun seisot tai kävelet suorassa, lanneranka taipuu hieman taaksepäin. Silloin nivelside pullistuu kanavaan ja kanava kapenee entisestään. Etukumarassa kanava avautuu, ja hermoille tulee tilaa. Siksi kävely ostoskärryyn nojaten tai pyöräily sujuu usein paremmin kuin tavallinen kävely.

  1. Pystyasennossa kanava kapenee. Selkä ojentuu, keltainen nivelside poimuttuu kanavaan ja välilevy pullistuu taakse, joten kävellessä jalat puutuvat ja väsyvät.
  2. Etukumarassa hermoille tulee tilaa. Nivelside venyy ohueksi ja kanava laajenee, joten kävely sujuu usein paremmin ostoskärryyn nojaten tai pyörällä.
Lanneranka sivulta. Etukumara asento avaa selkäydinkanavaa.

Kenelle leikkaus sopii?

Leikkausta harkitaan, kun kävelymatka on lyhentynyt ja oireet haittaavat arkea, eikä liikuntaharjoittelu ja kivunhoito ole riittäneet. Oireiden pitää sopia magneettikuvan ahtaumaan. Pelkkä ahtauma kuvassa ei ole leikkauksen syy, jos oire ei sovi siihen.

Spinaalistenoosi etenee yleensä hitaasti eikä ole vaarallinen; harvoin se voi aiheuttaa hälyttäviä oireita. Siksi leikkauksen tavoite on useimmiten parantaa elämänlaatua, ja päätös tehdään yhdessä. Ikä ei yksin ole este.

Mitä leikkauksessa tehdään?

  1. Leikkaus tehdään nukutuksessa vatsallaan maaten. Selän keskilinjaan tehdään pieni viilto.
  2. Mikroskoopin avulla poistetaan paksuuntunutta nivelsidettä ja luupiikkejä hermokanavan reunoilta.
  3. Usein molemmat puolet voidaan avartaa saman, yhden puolen avauksen kautta.
  4. Fasettinivelistä poistetaan vain sisin osa, jotta rangan tukevuus säilyy.
  5. Luudutusta ei tarvita, jos nikamaväli on vakaa.

Mitä hyötyä tavoitellaan?

Tavoite on pidentää kävelymatkaa ja vähentää jalkoihin tulevaa särkyä, puutumista ja voimattomuutta. Jalkaoireet helpottavat usein vähitellen viikkojen aikana. Pitkään jatkunut puutuminen voi palautua hitaasti tai jäädä osittain pysyväksi. Selkäkivun helpottuminen on epävarmempaa kuin jalkaoireiden.

Vaihtoehdot leikkaukselle

Moni pärjää ilman leikkausta. Hyviä keinoja ovat säännöllinen liikunta (esimerkiksi pyöräily, jossa selkä on etukumarassa, ja vesiliikunta), fysioterapia, kipulääkitys ja painonhallinta. Kortisonipistoksen hyöty ahtaumassa on ollut vähäinen ja lyhytaikainen.

Riskit

Hyötyjen lisäksi käymme ennen leikkausta läpi myös riskit. Alla ovat tämän leikkauksen tärkeimmät riskit. Luvut ovat suuntaa antavia; sinun tilanteesi riskit arvioidaan yksilöllisesti.

  • Hermopussin (kovakalvon) repeämänoin 3–8 %, useammin iäkkäillä ja uusintaleikkauksissa
  • Verenpurkauma, joka vaatii uusintaleikkauksenalle 1 %
  • Pysyvä hermojuurivaurioalle 0,5 %
  • Syvä infektioalle 1 %
  • Ahtauma uusiutuu samalle leikatulle välillehyvin harvinainen
  • Ahtauma kehittyy myöhemmin toiselle välillemahdollinen vuosien kuluessa
  • Nikamavälin myöhempi epävakausharvinainen
  • Oireet eivät helpotu toivotustiosalla

Toipuminen

  1. Leikkauspäivä

    Useimmiten pääset kävelemään leikkauspäivänä tai seuraavana päivänä.

  2. 1–2 viikkoa

    Lisää kävelyä päivä päivältä. Selkä on aluksi arka, mutta jalkojen ahtaumaoire helpottaa usein asteittain.

  3. 2–6 viikkoa

    Kevyt arki ja kevyt työ onnistuvat. Vältä raskaita nostoja.

  4. 6–12 viikkoa

    Kuormitusta lisätään. Fysioterapia suunnitellaan yksilöllisesti, tavallisesti haavan parannuttua.

Saunaan ja uimaan voit mennä, kun haava on kokonaan parantunut, yleensä noin kahden viikon kuluttua.

Ennen leikkausta sovittavat asiat

  • Lääkkeet ja verenohennus: Älä tauota lääkkeitä omin päin. Verenohennuslääkkeiden tauko sovitaan leikkaavan yksikön, anestesialääkärin tai hoitavan lääkärin ohjeen mukaan.
  • Tupakka, diabetes ja infektiot: Tupakointi, korkea verensokeri ja aktiivinen tulehdus lisäävät haavaongelmia. Ne käydään läpi ennen lopullista päätöstä. Tupakoinnin lopettaminen jo muutamaa viikkoa ennen leikkausta auttaa.
  • Suostumus: Ennen leikkausta sinun pitää tietää, mitä oiretta leikkauksella hoidetaan, mitä hyötyä tavoitellaan, mitkä riskit ovat realistisia ja mitä vaihtoehtoja on. Kysy aina, jos jokin jää epäselväksi.
  • Kotiutuminen: Varmista, että kotona on apua ensimmäisinä päivinä ja että tiedät, kenelle soitat, jos vointi muuttuu.

Milloin ottaa yhteyttä leikkauksen jälkeen?

Soita 112 tai hakeudu heti päivystykseen, jos

  • hengitys vaikeutuu tai sinulle tulee äkillinen hengenahdistus tai rintakipu,
  • jalkaan tulee uutta tai nopeasti pahenevaa heikkoutta, tai
  • virtsaaminen vaikeutuu, virtsan tai ulosteen pidätys pettää tai haarojen väli ja pakarat puutuvat.

Ota yhteys leikanneeseen yksikköön saman päivän aikana, jos sinulla on

  • kuumetta, pahenevaa haavakipua, märkivää haavaeritettä tai lisääntyvää punoitusta,
  • kipua, joka ei helpotu kotihoito-ohjeen lääkkeillä, tai
  • pohkeen turvotusta ja kipua.

Usein kysyttyä

Olen iäkäs. Voiko minut silti leikata?

Ikä ei yksin ole este. Ratkaisevaa on yleiskunto ja se, kuinka paljon oireet haittaavat elämää.

Pitääkö ranka luuduttaa?

Useimmiten ei. Luudutusta harkitaan, jos nikama on liukunut ja nikamaväli on epävakaa. Lue lisää luudutusoppaasta.

Paheneeko spinaalistenoosi, jos en leikkauta?

Spinaalistenoosi etenee yleensä hitaasti. Monen oireet pysyvät vuosia ennallaan, ja osalla ne jopa helpottavat. Jos jalkojen voima heikkenee nopeasti tai virtsaaminen vaikeutuu, hakeudu heti päivystykseen.

Tämä opas on yleistä tietoa. Se ei korvaa lääkärin arviota, eikä se ole henkilökohtainen hoito-ohje. Leikkaavan yksikön ohjeet ovat aina ensisijaisia.