Samaan aikaan kun paiskin töitä leikkaussalissa, autonomiset tekoälyagenttini hoitelevat tutkimustyötä, nettisivujen päivitystä ja sovellusten koodaamista kotikoneellani. Ympäri vuorokauden agentit vahtivat kalenteriani, tallentavat puhelimella lähettämiäni päivän kuitteja, keräävät ammattiuutisia luettavakseni ja huolehtivat, että nettisivuni, kuten tämä, toimivat normaalisti ja ehdottavat uusia päivityksiä. Ne hallitsevat myös smart home -laitteita, kuten valoja, kaiuttimia ja robotti-imuria. Kaikkia laitteita voi käskyttää äänikomennoilla. Organisaatiossa toimii useita agentteja yhtä aikaa, ja siinä on yrityksenomainen sisäinen hierarkia.
Viime yönä yksi näistä agenteista toteutti suunnitellut 19 koneoppimiseksperimenttiä ilman manuaalista väliintuloa: koulutti malleja, arvioi tuloksia, sääti parametreja ja ajasti seuraavan erän. Kun heräsin, puhelimessani oli viesti: yön tulokset sekä pohdinta. Työkaluna oli Andrej Karpathyn kehittämä Autoresearch-ohjelmisto.
Toissayönä agentti seuloi neurokirurgian alalta 116 kliinistä ja prekliinistä tutkimusta ja nosti esiin yhteyden, jota en ollut aiemmin nähnyt käsiteltävän eksplisiittisesti. Tämä ei tarkoita, että kone olisi sinänsä tehnyt tiedettä. Se tarkoittaa, että seulonnan, synteesin ja iteroinnin kustannus on laskenut lähes nollaan. Työkaluna agentti käytti Firecrawlia, älykästä datankeruuohjelmaa.
Elämänmittainen ohjelmointiharrastukseni on muuttunut AI-agenttien orkestroimiseksi. Aiemmin niin työläs käsin koodaaminen on muuttunut ideoiden toteuttamiseksi lähes ilman kitkaa. Riviäkään koodia ei tarvitse enää itse kirjoittaa. Koodausagentit, kuten Claude Code, hoitavat sen uskomattomalla vauhdilla ja laadulla.
AI-agenttini keräsi tähän kirjoitukseenkin sisältöä, tarvittavat uutiset ja viitteet sekä mielenkiintoisia nostoja pointtiani tukemaan. Sen jälkeen sanelin aihion ja irrallisia ajatuksia puhelimeeni ja sain valmiin vedoksen vastauksena. Tämä lopullinen kirjoitus on omin käsin kirjoitettu lähes täysin uusiksi tuon vedoksen pohjalta: on helppo kirjoittaa aiheesta, joka on akuutisti paljon mielessä, ja LLM ei ihan kuitenkaan tuota tekstiä, joka ilmaisisi asiat siten kuin ne itse haluaisi ilmaista.
Agentti-infrat, kuten GitHubin kaikkien aikojen suosituimpien joukkoon hetkessä noussut OpenClaw, ovat mullistaneet koko paradigman siitä, miten tietokonetta käytetään. On käytännössä syntynyt kokonaan uusi tietokoneen käyttöjärjestelmä. Jokaisella käyttäjällä se on erilainen. Tällä hetkellä asia on auennut täydellisesti lähinnä koodareille. Koodareiden maailma on jo mullistunut täysin: mikä vei ennen kuukausia, vie nyt päivän tai pari.
Ehkä kuukausien päästä nämä agenttijärjestelmät ovat kaikkien ulottuvilla, tietoturvallisesti pakattuina ja tuotteistettuina. Koodi on halpaa. Kuka tahansa voi ohjelmoida minkä tahansa sovelluksen selvällä suomen kielellä omiin tarpeisiinsa, ja miksei julkaistavaksikin. Onkin kiinnostavaa, mitä ohjelmistobisnekselle tapahtuu. Pienille tekijöille avoimen lähdekoodin reitti jäänee ainoaksi julkaisumuodoksi.
Jos vielä epäilyttää kehityksen tahti, kannattaa pohtia, mitä viime viikolla tapahtui. Anthropicin seuraavan sukupolven kielimalli, nimeltään Mythos, löysi Linux-ytimestä haavoittuvuuden, joka oli lymynnyt koodissa yli 20 vuotta. Malli suunnitteli täydellisen hyökkäyksen yhdeksässäkymmenessä minuutissa. Sama on toistunut monen muunkin tähän päivään asti tietoturvallisena pidetyn avoimen lähdekoodin ohjelmiston kanssa. Kyberturvallisuusyhtiöiden osakkeet laskivat uutisen myötä. Pitkään vallinneet turvallisuusoletukset, jotka perustuvat ajatukseen siitä, että haavoittuvuuksien löytäminen vaatii ihmisasiantuntemusta ja aikaa, ovat heikkenemässä. Hirvittää ajatellakin, mitä Mythos tekee Kali Linuxin työkaluilla ja mitä uusia se keksii.
Tämä synnyttää epämukavan paradoksin. Agenttijärjestelmät muuttuvat huomattavasti kyvykkäämmiksi, kun niille annetaan laajemmat oikeudet: järjestelmätason pääsy, työkalujen käyttöoikeudet, verkkoyhteydet. Tiukemmat rajoitukset vähentävät agenttien hyödyllisyyttä, mutta laajempi pääsy kasvattaa vahinkopotentiaalia. Oman kokemukseni mukaan agenteilla on taipumus innostua liikaa omista ideoistaan, mistä voi seurata vaikkapa liiallista ad hoc -koodaamista, korjauksia korjausten päälle. Ne vaativat edelleen aikuisen valvontaa. Siitä huolimatta tuottavuushyödyt ovat niin merkittäviä, että ne yritykset ja yksilöt, jotka osaavat hallita tämän kompromissin järkevästi, etenevät nopeammin kuin ne, jotka välttelevät sitä kokonaan.
Sama kiihtyminen kuormittaa tiedettä. NeurIPS 2025 -konferenssissa vertaisarvioinnin läpi pääsi yli sata hallusinoitua viitettä: keksittyjä kirjoittajia, olemattomia lehtiä ja URL-osoitteita, jotka eivät johtaneet mihinkään. ICLR 2026 -konferenssissa 21 prosenttia käsikirjoitusten arvioista oli AI:n tuottamia. Suurten konferenssien submissiomäärät ovat lähes kaksinkertaistuneet kahdessa vuodessa. Vertaisarviointi suunniteltiin maailmaan, jossa tieteellisen tekstin tuottaminen oli kallista ja hidasta. Nyt järjestelmä kuormittuu yhä enemmän tekstistä, joka jäljittelee vakuuttavasti hyvää tiedettä ja kuluttaa arvioijien huomiota. Peer review -prosessin pitää uudistua vauhdilla.
Tutkimuksen teko voi toisaalta myös demokratisoitua, kun pienet yksiköt ja itsenäiset tieteentekijät saavat käyttöönsä työkaluja, jotka ennen olivat ulottumattomissa. Elämme parhaillaan "tinkering"-vallankumousta. OpenClaw osoitti jälleen, että yksittäisten ihmisten innovaatiot voivat muuttaa maailmaa. Innovaattoreille on tullut supervoimia.
Häiriö ulottuu kaikille aloille. Microsoftin AI-johtaja argumentoi hiljattain, että suuri osa tietotyöstä voitaisiin automatisoida kahdeksantoista kuukauden kuluessa. Anthropicin toimitusjohtaja varoittaa, että puolet kaikista toimistojen perustason työpaikoista on vaarassa. "Get ready for a tsunami", hän sanoi kirjaimellisesti. Harvard Business Review raportoi, että yritykset irtisanovat jo ihmisiä AI:n potentiaalin, eivät sen nykyisen suorituskyvyn, perusteella. World Economic Forum arvioi, että 92 miljoonaa työpaikkaa syrjäytyy vuoteen 2030 mennessä. Skaalautuvuuslait sanovat, että kiihtyvä tahti jatkuu, ellei tule energiapulaa, mikä voi hyvinkin tulla nopeasti. Energian ja raaka-aineiden hinta nousee jo: osin sodan vuoksi, osin kysynnän vuoksi. Kahtiajako rikkaisiin ja köyhiin kasvaa. Ne, joilla on varaa kalliisiin AI-järjestelmiin, voittavat.
Maailmantalouden uusi valuutta on token. Se on kielimallin informaatioyksikkö, esimerkiksi yksi lyhyt sana. Se, jolla on varaa ostaa eniten tokeneita viimeisimpiin frontier-malleihin, voittaa. Ne, joilla on jo pitkälle kehitetty AI-infra, voittavat. Uusimpien kielimallien käytön hinnat tulevat todennäköisesti nousemaan jyrkästi. Tietokoneiden hinnat ovat jo alkaneet nousta, eikä kehitys näytä hidastuvan. Jokainen token vastaa tiettyä määrää laskentaa. Laskenta, compute, on toinen talouden avainsana.
Liikevaihto = tokens.
Tämä on uusi yritystalouden kaava. Token on myös energiaa. Ennen rakennettiin datakeskuksia. Nyt rakennetaan AI-tehtaita. Maailman suurimpiin yrityksiin kuuluva NVIDIA rakentaa massiivisia AI-tehtaita. Niissä tuotetaan tokeneita. Datakeskuksissa säilöttiin dataa. Ne olivat varastoja. AI-tehtaissa tuotetaan uutta tietoa. Ne ovat generatiivisia tehtaita. Niiden tuottavuutta mitataan yksiköllä tokens/Watt. NVIDIAn toimitusjohtaja Jensen Huang sanoi vastikään jotain sen suuntaista, että jos hänellä on työntekijä, jolle maksetaan 200 000 dollaria vuodessa, tämän työntekijän pitäisi kuluttaa vähintään 100 000 dollarin edestä tokeneita vuodessa, tai työpaikka on vaakalaudalla.
Substanssiosaamisesta tulee entistä arvokkaampaa. Hyödyllisen ohjelmiston rakentamisen kynnys on laskenut jyrkästi. Mutta inhimillistä substanssitietoa, sellaista jota on kirurgilla, psykiatrilla, opettajalla, kirvesmiehellä, tietoa, jonka kehittäminen vaatii vuosikymmenten koulutuksen ja elävän elämän kokemuksen, ei voi hankkia nopeasti pelkällä promptauksella. Intuitio, harjaantunut hahmontunnistus, on edelleen tietokerros, joka tuottaa todellista erottuvuutta. Sama pätee kaikilla aloilla, joilla on syvää hiljaista tietoa.
Kaikkien uhkakuvien keskellä AI tuo myös valveutuneille mahdollisuuksia. Puuseppä ei tarvitse enää arkkitehtia suunnitellakseen unelmiensa rakennuksen. AI laajentaa aivojamme. Puusepästä tulee arkkitehti. AI-agentit hoitavat lujuuslaskelmat, CAD-suunnittelun ynnä muun. Luovan työn tekijät saavat luovuudelleen enemmän tilaa.
Jo nykyiset mallit ovat muuttaneet työnkuvaa monella alalla. Tulevaisuutta on entistä vaikeampi ennustaa. Uudet kielimallit tulevat vääjäämättä muuttamaan maailmaa lähiaikoina. AI-agentit ovat luultavasti seuraava tietojenkäsittelyn aikakausi. Jos suunnittelet uraasi, yritystäsi tai tutkimusohjelmaasi sen varaan, mitä AI pystyy tekemään tänään, olet jo jäljessä.
Kirjoitin tämän siksi, koska arkielämässäni ei ole oikein ilmaisukanavaa näillä mieltäni askarruttaville asioille. Koodaripiirien ulkopuolella asian vakavuutta ja muutoksen nopeutta on hiukan turhauttavaa yrittää tuoda esiin. Vieläkin kuulee sanottavan, "GPT nyt hallusinoi kaikkea roskaa". Lause ei ole epätosi, mutta 99 % totuudesta on sen ulkopuolella. Toivon, että tämä kirjoitus inspiroisi edes yhden kirurgikollegan, harrastelijakoodarin, veneenrakentajan tai kenen tahansa yrittäjän rohkeasti pystyttämään AI-agenttiorganisaatiota itselleen.